31.8.2014

Nurmikon kääntäminen

Tilasin muutaman taimen ja aloitin istutuspuuhat kääntämällä nurmikon istutettavan kirsikkapuun kohdalta ja laittamalla reunuksen. Kun työ oli vielä kesken päätin pitää tuumaustauon.


Tuumaustauon tuloksena nurmikon kääntäminen jatkuu paljon laajemmalta alalta. Huh, aika kuumaa hommaa!


28.8.2014

Testissä höyrypesuri

Sain äidiltäni lainaan Kärcherin imuroivan höyrypesurin, tarkka malli on Kärcher SV 1902. Kärcher kertoo kyseisestä pesurista näin:

"Imurin ja höyrypuhdistimen yhdistelmä pesee, imuroi ja kuivaa samanaikaisesti. Hygieenistä puhtautta ilman kemikaaleja."


Lueskelin netistä (mm. suomi24:n asiantuntijoilta) kokemuksia höyrypesureista ja kokemukset olivat aika kahtiajakoisia: toiset ylistivät pesuria maasta taivaisiin ja toiset eivät olleet saaneet siitä mitään irti (tai sillä mitään irti).

Tälläista imuroivaa höyrypesuria voi käyttää kolmella tavalla: imurina vrt. normaali imuri, höyrypesurina eli pöhöttää höyryä, mutta ei ime tai imuri-höyrypesurina, jolloin pesuri pöhöttää höyryä ja imee samalla kosteutta pois.

Minua kiinnosti erityisesti vaaleiden laattasaumojen pesun kokeileminen. Parin vuoden asumisen jälkeen laattasaumat on meillä pinttyneet tummiksi ja ajattelin, että kuuma höyry voisi poistaa pinttynyttä likaa saumoista.

Sain äidiltä nopean perehdytyksen pesurin käyttöön, mutta tutustuin vielä manuaaliin ennen ensimmäistä käyttöä. Manuaali oli mielestäni melko hankalalukuinen ja paikoitellen jopa epäselvä. Parin auttavan puhelun jälkeen pesuri päälle ja odottelemaan pesurin kuumenemista (tai jotain painettako se kehittää...). Muutaman minuutin odottelun jälkeen valot syttyivät ja pesuri pääsi tosi toimiin aluksi kylpyhuoneessamme.

Seinien pesemiseen käytin höyryimu-käsisuutinta ja pientä vetolastaa. Tai käytin siis heti, kun olin alkuun selaillut manuaalia ja ihmetellyt, että pitääkö vetolastan todella jäädä suuttimen toiseen reunaan.

Kai tämän on joku saksalainen insinööri suunnitellut ja sen kuuluu olla juuri näin?


Aloitin kylpyhuoneen seinien höyryttämisen ja samalla minulla oli imuri-toiminto käytössä. Seiniä ei ole pesty kaikkialta useampaan kuukauteen ja niihin oli kertynyt sen verran pölyä, että pesuri jätti pölyvanoja/kerrostumia jälkeensä. Koitin irrottaa pölyvanat vetämällä saman kohdan useaan kertaan, mutta ensimmäisellä vedolla irronnut lika oli jo jotenkin niin tiukassa, ettei se enää pesurilla irronnut. Koitin myös puhdistaa seinät siten, että levitin ensin höyryn seinään ja vasta sen jälkeen imuroin kosteuden pois. Yrityksestä huolimatta lika ei enää pesurilla irronnut, vaan jouduin käymään kaikki seinät lopuksi rätillä läpi.

Pesurin jättämä "tahra"
Tästä lannistumatta (olihan seinissä aika paljon pölyä), päätin kokeilla kylppärin ikkunan pesua pesurilla... Tekniikkani ei ehkä ollut paras mahdollinen näin ensimmäisellä kerralla, mutta saan kyllä perinteisellä rätti-lasta-yhdistelmällä ikkunat todella paljon kirkkaammiksi. Ja rätin tarvitsee joka tapauksessa, koska pesurilla ei voi (mielestäni) pestä ulkopuolen ikkunalautaa eikä ikkunapuitteita.

Tässä kohtaa jo aloin lannistumaan, mutta päätin testata laattasaumojen ja suihkukaapin nurkkien pesua höyryimu-pistesuihkusuuttimella. Manuaalissa pistesuihkusuutinta suositeltiin hankalien paikkojen pesuun. Kuva kertokoon, miten helposti tällä suuttimella pääsee ihan nurkkaan...


Jälkikäteen, kun hanskat olivat jo pudonneet, huomasin että ilmeisesti pistesuihkusuuttimeen olisi voinut vaihtaa harjasosan, jossa olisi pidempi varsi, jolloin sillä ehkä tosiaan pääsisi tuonne nurkkaan.

Vaaleiden seinälaattojen väleihin pinttynyt lika todellakin lähti tämän suuttimmen ja höyryn avulla! Ainut ikävä puoli siinä oli se, että laattasaumaa sai höyryttää jonkin aikaa ja samalla sitä piti hangata todella voimakkaasti... se siitä höyryn likaa irrottavasta vaikutuksesta sitten?

Ajattelin antaa pesurille vielä yhden mahdollisuuden ja kokeilin alakerran vaalean laattalattian pesua, jospa vaaleaan laattasauman pinttynyt lika irtoaisi? Pesuriin on tavallisen imurin suuttimen näköinen suutin ja varsi. Hetken pähkäilyn jälkeen sain osat paikoilleen ja pääsin jatkamaan testiä. Pesin noin neliön aluetta useaan kertaan, välillä ilman imuritoimintoa ja välillä imurin kanssa mutta laattasauma pysyi ihan saman värisenä.

Höyryimu-pistesuihkusuuttimen kanssa höyryttämistä ja hankaamista en lattialaatttojen saumoille kokeillut, koska sadan neliön laattasaumojen puhdistaminen höyryssä kontaten ja hinkaten ei vain ole vaihtoehto.

Tässä kohtaa hylkäsin pesurin ja siirryin perinteisiin välineisiin.


Jos vielä jaksan, niin kokeilen mattojen puhdistusta pesurilla, uskoni on kyllä jo kovalla koetuksella.

Tällä hetkellä kokemukseni pesurista ovat hyvinkin negatiiviset. Pesuri on painava ja hankala liikuteltava, manuaali on epäselvä, pesutulos ei vakuuta, osien laatu ei vakuuta, ne ovat hankalasti vaihdettavissa ja jumiutuvat helposti.

Manuaalissa saisi myös olla laajemmin kerrottu pesurin käyttömahdollisuuksista ja esimerkki höyry- ja imutehoja eri pinnoille.

Olenko vain kokematon käyttäjä taidoilleni liian hienon pesurin kanssa? Onko teillä kokemuksia höyrypesureista?

23.8.2014

Rappauksen paikkaaminen

Talomme julkisivussa on muutamia kohtia, joihin tulee panelointi rappauksen sijaan. Kahden vuoden asumisen jälkeen kyllästyimme vihdoin katselemaan paneloimattomia harkkopintaisia seiniä ja aloimme suunnitella paneloinnin toteutusta (tämä on kai sitä kuuluisaa raksaväsymystä, joka iskee, kun pääsee muuttamaan). 

Suurimmaksi ongelmakohdaksi paneloinnin toteutuksessa osoittautui ulkorappareidemme huonosti toteuttama rappauksen reuna... Rapattu pinta ja panelointi on tarkoitus saada samaan tasoon ja siitä syystä paneloinnin kohdalla harkkopinta on noin 5 cm "syvemmällä" kuin rapattu pinta. Tämän "kynnyksen" kohdalla rappauksen reuna mutkitteli ja siinä oli joissain kohdissa isoja lovia. 

Mies sai reunaa suoristettua melko hyvin lohkomalla varovasti rappauksesta yli meneviä purseita, mutta ongelmaksi jäi lovien paikkaaminen. Rautakaupasta löysin kuitenkin ihmeaineen ja olen tästä löydöstäni niin iloinen!!

Ihmeaine on Cascon MultiFill pintatasoite. Tasoitteen pitäisi kestää myös ulkokäyttöä ja sillä voi täyttää 2 cm syvät kuopat. Hyllyssä oli myös saman valmistajan OneFill tasoitetta, jolla olisi voinut täyttää 5 cm syvyyteen saakka, mutta meille riitti tuo 2 cm.

Suojasin puupinnan paperilla ja töpötin tasoitetta muovisella drinkkitikulla koloon. Ei ehkä ihan standardien mukaiset työvälineet ja -tavat, mutta lopputulos on mielestäni erittäin hyvä! Pinta jäi sopivasti röpelöiseksi ja se sekoittuu tuonne rappaukseen oikein hyvin. Valkoinen tasoite toimii valkoisen ulkorappauksen kanssa todella hyvin yhteen!

Tästä lähdettiin liikkeelle:

Pahin kolo

Sama kolo kauempaa ja tuossa alempana näkyy toinen häiritsevä kohta

Ja tähän päädyttiin:


Löydätkö paikatun kohdan? Ei löydy ihan helposti, eihän?


Ulkorappauksen lopputulokseen emme ole tyytyväisiä. Jos olet palkkaamassa rappareita Keski-Suomessa, ota yhteyttä, niin kerron ketä emme ainakaan voi suositella...

Postaus ei sisällä mainoslinkkejä ja MultiFill on ostettu täysin omilla varoilla (tuubi maksoi noin 10 €).

22.8.2014

Nurmen reunan kanttaaminen

Kokemattomalle puutarhurille paljastuu koko ajan uusia pihan hoitoon liittyviä töitä. Minulle yksi tälläinen oli nurmen reunan siistiminen. Nurmikko on hyvä leviämään ja se leviää mielellään pensaiden ja puiden alle mehevämpään maahan. Nurmikko vie muilta kasveilta vettä ja ravinteita ja sen vuoksi nurmea ei saisi päästää pensaiden tai puiden alle kasvamaan.

Nurmen reunat tulisi kantata vähintään kerran kesässä. Kanttaamisella tarkoitetaan nurmikon kasvuston katkaisemista terävällä lapiolla ja katkaistun "ylikasvaneen" osan poistoa.

Meillä on siirtonurmi ja se tosiaan leviää valtavasti pensaiden puolelle. Siemenestä istutettu nurmi ei muutamana ensimmäisenä kesänä ole vielä yhtä kova leviämään, sen kanttaaminen ei siis vättämättä ole pakollista parina ensimmäisenä kesänä.

Tässä näkyy hyvin kanttaamattoman ja kantatun osan ero. Etureunassa kantattua nurmea ja takareunassa kanttaamatonta osaa. Meidän siirtonurmi on vasemmalla ja naapurin siemenestä istutettu nurmikko on oikealla.


Kanttaamaton reuna

Kantattu reuna
 Jos reunasta haluaa todella suoran kannattaa virittää parin puutapin väliin ohjauslanka ja käyttää sitä apuna. Minä kanttasin meidän nurmikon silmämääräisesti ja ihan hyvä siitä tuli mielestäni noinkin.

Jos haluaa päästä helpolla kannattaa jo pihaa tehdessä kiertää reunanauhalla kaikki nurmikon reunat. Reunanauhoja on useita erilaisia ja myös hintahaarukka on iso.

16.8.2014

Istutusryhmän neljäs ulottuvuus

Voi, kuinka kauan pyörittelin ja mietiskelin keväällä etupihamme istutusalueen suunnitelmaa. Vihdoin suunnitelma oli mielestäni täydellinen ja se pääsi toteutukseen. Istutusvaiheessa tein vielä pieniä muutoksia, mutta eipä olisi kannattanut! Suunnitelmassa olin ottanut huomioon valitsemieni kasvien koot, suotuisat kasvuolosuhteet, lannoituksen ja kasvuvyöhykkeen jne., mutta aloittelevana viherpeukalona tein ihan typerän virheen, joka oikeastaan johtui noista istutusvaiheessa tekemistäni muutoksista! Unohdin neljännen ulottuvuuden eli ajan! 

Tajusinpa nimittäin tässä eräänä päivänä, että suunnitelman "ohi" istutukseen lisäämäni hidaskasvuiset havut jäävät parissa vuodessa keijuangervojen taakse piiloon! Vaikka havut kasvavat angervojen kanssa saman korkuisiksi, ovat ne paljon hidaskasvuisempia. No, aina oppii uutta... Onneksi meiltä löytyy vielä paljon pihaa, minne voin siirtää taimia, mutta olisihan se kiva jos onnistuisi kerralla :-)

Tähän istutusryhmään on muutenkin tulossa muutoksia, niistä taidan tehdä kokonaan oman postauksen.

Kuvan sinisävyinen havu (sinikataja Blue Star), häviää kasvunopeudessa etualan keijuangervolle.



15.8.2014

Imeläkirsikka vs. hapankirsikka

Ihastelin keväällä naapurissa kirsikkapuun kukintaa ja haaveilin omasta kirsikkapuusta ja makeista kirsikoista. Nyt pääsin maistamaan parinkin eri kirsikkapuun kirsikoita ja olivat kyllä minun makuuni melkoisen happamia! 

Hetkeksi jo hylkäsin haaveeni omasta kirsikkapuusta, mutta sitten tutustuin kirsikkapuihin vähän tarkemmin. Suomessa perinteisesti kasvatettavien hapankirsikoiden lisäksi on olemassa imeläkirsikoita, joita kaupoissa ja toreilla myytävät ulkomaiset makeat kirsikat ovat. Imeläkirsikat eivät luontaisesti selviä Keski-Suomen oloissa mutta niistä on kehitetty lajikkeita, joiden pitäisi talvehtia suotuisissa olosuhteissa myös täällä III-vyöhykkeellä!

Imeläkirsikkapuut kasvavat luontaisesti tosi suuriksi, 5-10 metrisiksi, mutta taimitarhoilta on saatavilla kääpiökasvuisia lajikkeita. Imeläkirsikkapuut hyötyvät ristiinpölytyksestä, joten suunnitelmissani onkin istuttaa pihaamme kaksi imeläkirsikkaa.

Näillä mennään, kunnes suunnitelmat muuttuvat!

14.8.2014

Ruukkulöytö

Löysin Plantagenista Orthexin Eden-altakasteluruukkuja huimassa alessa! Isoille ruukuille jäi hintaa 7,5 euroa/kpl, poiminkin niitä mukaani 4 kappaletta ja lisäksi 4 pienempää ruukkua. Pienten ruukkujen kappalehinta taisi olla alle 2 euroa.

Paikallisesta taimimyymälästä nappasin vielä mukaani 8 kappaletta pieniä ulkomuratteja, jotka nekin olivat tarjouksessa 0,99 €/kpl. Muratin pitäisi kestää jopa pientä pakkasta, kunhan multa ei jäädy kokonaan. Tässäpä nämä takaterassin melkoisen edulliset syysistutukset.


13.8.2014

Hyötypuutarhasuunnitelmia

Näin kesän loppupuolella ihastelen muiden pihoissa kasvavia marja- ja hedelmäpuita ja haaveilen omasta sadosta. Omassa pihassa meillä kasvaa vasta mansikkaa. Sen istutin keväällä ja siitä saimmekin heinäkuussa maistella päivittäin muutaman marjan. Olisi vain pitänyt tajuta katkoa mansikan rönsyt heti alkuunsa, nyt mansikkasatomme jäi melko pieneksi, kun taimet keskittyivät kasvattamaan rönsyjä marjojen sijaan. Ensi kesänä katkon rönsyt heti!

Hyötykasvit ajattelin istuttaa pihan takanurkkaan. Haluaisin kuoria hyötypuutarhan kohdalta nurmikon kokonaan pois ja laittaa tilalle kuorikatetta sille alueelle, mihin hyötykasvit istutetaan. Nurmikkohan kannattaa joka tapauksessa poistaa puiden ja pensaiden alta, koska nurmikko vie muilta kasveilta ravinteita ja kosteutta. Hedelmäpuiden kohdalla nurmikkoa suositellaan poistettavaksi 1,5 metrin leveydeltä, aika isosti!


Suurikasvuista omenapuuta meille ei taideta istuttaa, emme nimittäin ole suuria omenoiden ystäviä ja mahdollinen sato saattaisi jäädä nurkkiin pyörimään. Lähellämme on kaiken lisäksi Viherlandian omenatarha, josta voimme hakea sen verran omenoita kuin jaksamme syödä.

Suunnittelu ja taimistojen sivujen selailu on täällä kuumimillaan, vielä kun saisi päätöksiä tehtyä! Olen kyllä välillä melkoisen huono tekemään päätöksiä ja pyörittelen vain suunnitelmia :-)